Madventures

Mitä Madventuresin Riku ja Tunna tekisivät, jos he saapuisivat klo 4 aamulla Bangkokin bussiasemalle, nälkäisinä ja väsyneinä? Tuskin ainakaan lähtisivät lentokentän Starbucksiin kahville, mutta tänne oma tehotiimimme päätyi Ko Taon sukellusreissun jälkeen. Olo on kuin kenellä tahansa turistilla kahden viikon rantaloman jälkeen. Täältä lähdimme ja tänne palasimme. Ainoana erona on, että emme odota omaamme vaan Päivin ja Anskun (vaihtaritoverimme Eastern Asia Universityssä) lentokonetta. El Grande Planina tavata heidät ja EAU:n yhteyshenkilö, vaihto-opiskelijavastaava ja sijaisäiti Wilawan, jonka avulla pitäisi löytyä katto pään päälle loppuajaksi Thaimaassa. Kone tosin laskeutuu vasta klo 14 aikoihin, joten vielä pitäisi viettää 8 tuntia lentokentällä. Sopivasti aikaa siis pureutua paikallisen kulttuurin saloihin.

Aasialaiseen kulttuuriin kuuluu, että apinaa saa koijata kaikessa rauhassa, jos apina siihen suostuu. Turisteilta siis pyydetään yleensä kaikesta vähintään tuplahinta. Parhaiten tämä tulee esille taksien hinnoista. Kun mistään mitään tietämätön farang haluaa ajaa taksiautolla pisteestä A pisteeseen B, tarjotaan hänelle kiinteää könttähintaa, joka esimerkiksi keskusta-lentokenttä välillä on n. 400-500 bahtia. Lähestulkoon kaikista takseista löytyy kuitenkin mittari, jonka mukaan sama matka maksaa hieman päälle 200 bahtia.

Toinen paikallinen kummallisuus on pitää ilmastointilaitteita täysillä, jos semmoinen vain sattuu löytymään. Mukavaa mennä monsuunisateista läpimärkänä sisälle +15 asteiseksi jää(h)dytettyyn laivaan, etenkin kun märkänä ovat nimenomaan ne lämpimät vaatteet. Kannella kastuu, sisällä paleltuu. Vihjeenä siis sateiden yllättäessä: päälle nopeasti kuivuvat shortsit, t-paita ja sandaalit, lämpimät vaatteet kuivaan reppuun ylitehokkaiden AC-laitteiden varalta.

Seuraava blogaus tuleekin hyvällä tuurilla omasta apartmentista.