keskiviikko 21. marraskuuta 2007

CMX - Fysiikka ei kestä

Monet viettää elämäänsä murskautuen hiljaa
Hei hei heleijaa, hei heileijaa hei
Monet kulkee tietään tuntematta kipuaan

Minä lasken elämäni silkan typeryyden huomaan
Minä katson kiittäneeni jo kyllin korkeaa

Kysehän on tietysti siitä, että kävin omatoimisesti (alias. ilman Pekkaa, jannu oli onnistunut saamaan jonkun piilarinpalasen silmänmulquaiseensa ja nyt on piilarikarenssi) eilen Muay Thai reeneissä. Olin melko fiiliksissä, sillä oli yksi toinenkin uusi aloittelija, skandikin vielä perhana, Tanskalainen. Jannu referoi itseäni heti kättelyyn "skandiveljeksi".

Joono. Reeni sitten alkoi, ja heti alkulämpöjen jälkeen yksi kouluttajista haki minut itselleen reenattavaksi ja sen tanskalaisen ja jonkun toisen uuden naaman haki taas toinen kouluttaja. Tässä kohtaa oli jo sellainen pelontutina pakaralihassa, että mitäköhän tästä nyt sitten tulee. No tuskaahan siitä tuli. 2h yksityisopetusta siltä kouluttajalta. Se teki ties minkälaista temppurataa tuoleista, joidenka yli piti potkia, ja oli pilkuntarkka. Pari kertaa potkaisinkin niitä ja katsoin kuinka muovituolit hyppelivät salin lattialla. Porukalla oli hauskaa. Paikallinen champpikin tuli aina välillä jakelemaan neuvoja, vaikka oli kova työ olla oksentamatta / tipahtamatta lattialle. Siinä sitten hymyiltiin (tai jokin irvistys se oli) ja hoettiin, jotta "yeah. Yeah. I got it. Right this. Yeah. Yeah. Thanks".

Reenin jälkeen tuli sitten sen tanskalaisen kanssa juttua, ja vaikka olikin aikaisemmin vakuutellut, että eka kerta on muay thaissa... niin totuus olikin, että herran matkan tänne harjoittelemaan maksoi tanskanmaan armeija, sillä jannulla on pitkälti nyrkkeily/kickboxing-taustaa, ja työnkuva tulevaisuudessa olisi martial arts instructor. Armeijan leivissä toki.

En siis suoranaisesti dataamistaustallani siinä seurassa hohtanut.

Ei kommentteja: