tiistai 27. marraskuuta 2007

Enää en ole vesimelonien myyjän mielestä homo

Koska rellestämisestä ei voi koskaan kertoa liikaa, niin kerron hieman lisää. Lauantaina sattuman kaupalta eksyimme Bangkokiin hieman imailemaan Kuningas Alkoholia. Sattumallahan oli itseasiassa kovin vähän tekemistä asian kanssa, tyttäret näet järjestivät meille luontosafaria sunnuntaille, jonne olimme sitten kutsuneet kiinalaiset ja laolaiset vaihtaritkin (yht. siis kolme). Heti lähtökuopissa kuitenkin Hannu, joka myös oli kutsuttu paikalle, kertoi, että about kaikki (toim. huom. poislukien minä) olivat väärin pukeutuneita safarille, ja suuntaansa mestaan ajaisi pari tuntia, joten koko paikasta ei ehtisi mitään saada irti. Plan B, shoppailemaan Bangkokiin.

Weekend marketista löysin muikeat puuvillahousut ja vielä edellistä muikeamman puuvillaisen paidan, jossa on toshi shöpö kani, jolla on suussa sen nimenomaisen kranaatin sokka, joka on sen nimenomaisen kanin vieressä. Tämän labyrintin jälkeen lähdimme "selvemmille vesille" Chinatowniin, joka noin ylipäätään oli huono ratkaisu. Miksikö, no 1) Siellä ei ollut kiinalaisia 2) Siellä ei ollut kiinalaista ruokaa 3) Siellä oli sokkeloista, kuumaa ja tylsää. Tämän jälkeen Pekka halusikin yhden oluen.

Suuntasimme kohti Coyote-baria. Siellä oli häppäri. Pari margaritaa sievempinä kiinalainen seurattaremme oli niin tuhannen jurrissa, että kyseinen tytär käytännössä katsoen sammui tunniksi. Kun tyttö oli taas jaloillaan ja "veri okei. Riili. Veri okei. Mats petee nau." niin ylitsevuotava sympatiamme pakotti meidät lähtemään baariin, jossa oli muutama tuttu Rankka Ankka suomenmaalta. Hiphei.

Koska emme halunneet ruveta Ryyppäämään (pois se meistä) niin tilasimme hillitysti Yhden Tornillisen Leoa (bisseä, tornin koko 3,5l). Kolmannen Hillityn Tornin jälkeen painuimme homobaariin, jossa kuulemma oli Variety Show (eli drag-queeneja, eli täkäläisittäin Lady Boyta), joka oli hyvä. Niinja, sisäänpääsymaksulla (100baht, 2e) sai minkä tahansa ilmaisen paukun. Pari ilmaista pitkää saarta komeampana menimme johonkin kummallisen alakerran baariin, jossa törmäsin kahteen korealaiseen, hollantilaiseen, thai/brittiin ja zimbabwelaiseen malliin. Ja ne halusivat välttämättä juottaa allekirjoittanutta känniin. Eikä minussa ollut tätä kulttuurien kirjoa vastustamaan.

Aiheena oli kuitenkin vesimelonimies. Setä, jolta yleensä haemme pari pilkottua siivua vesimelonia (10baht / siivu, 20cnt(?)) rupesi jotain käsimerkkejä siinä esittelemään ja tenttasi jotain. Sitten hokasin, setä utelee joskos ollaan homoja. Pekka kuitenkin aikaisemmista baarireissuista kulturellisti rikastuneena osasi sanoa thaiksi, jotta "en oo homo" (lisäksi mies osaa myös kertoa kääntyvänsä vasemmalle, ja että tykkää englannin kielestä tosi paljon).

Tämä skenaario kuitenkin inspiroi itseni ajattelemaan. Mennään kouluun yhdessä, safkataan yhdessä, asutaan samassa rakennuksessa, mennään muay thaihin samoja matkoja. Eihän tässä ole millekään muulle tilaa kuin väärinkäsityksille, varsinkin kun kyseessä on maa, jossa Gay on Okay. Lohduttaudun kuitenkin tiedolla, että vesimelonimies on toisissa aatoksissa korjauksemme jälkeen.

Ei kommentteja: