lauantai 17. marraskuuta 2007

Naisista, satumaisista

Oletushan on, että thaikkumuijat ovat kuumia kuin kiukaankivet (toisaalta, sepän kädet kestävät 100 astetta [jokainen on oman onnensa seppä] {nautaa pitää takoa kun se on kuuma}]). Täällä näkee kasapäin pitkiä kaljuuntuvia setiä thaikku kainalossa, lihavia setiä thaikku kainalossa ja ylipäätään sellaisia elämänsä ehtoopuolella olevia setiä 10 vuotta nuoremman thaikun kanssa. Ovatko ne sitten niin hottiksia?

No 10% on. Ihan jäätäviä bööniä, mutta näinhän se menee melkein suomessakin? Onhan toki ihan mahdoton bonus, että tyttäret koululla harrastavat hameineen ns. vesirajahiihtoa, mutta vaihtaisin kyseiset hameet heti pitkiksi, jos saisin kerrankin täällä kunnon kupillisen aitoa kahvia.

--- sivuhuomautus kahvista ---

Paikalliset eivät tajua kahvin päälle. Nescafen instantti kuumaan veteen sekoitettuna on jotenkin vakio. Robinssonista löytyi kyllä ihka aito kahvinkeitin, mutta puruja ei olla nähty yhtikäs missään. Kaupat ovat väärällään kaikkia kylmiä kahvijuomia, joissa on apout 30% sokeria, ja loppu pelkkää pahuutta.

Jos täällä aikoo saada keskivertoa kahvia, niin pitää raahata itsensä kauppakeskuksiin, joissa on yleensä pari-kolme ylihinnoiteltua kahvimestaa. Kuppi capuchinoa maksaa about 60baht. Okei. "Eihän se ole kuin euro!", no ei olekaan, mutta kun täällä kaksi ihmistä safkaa katuravintolassa 50bahtilla, niin kyse on jo melkoisesta riistosta.

--- end of sivuhuomautus ---


Mutta kiinalaiset. Kiinalaiset on hottiksia. En osaa sanoa ehdotonta syytä jotta miksi, mutta näin se vaan menee. Liekö koko maa ollut viime vuosituhannen loppusäikeillä suljettuna ihan vaan sen vuoksi, että paikalliset isukit pelkäsivät tytärtensä puolesta. Mikäli näin oli, niin syystä.

Ei kommentteja: