Äiti käski kirjoittaa välillä koulusta

Koska äiti on valittu kielemme kauneimmaksi sanaksi, niin on aika totella äitiä ja kirjoittaa koulusta.

Kyseinen aihe on sinälläänkin ajankohtainen, että istun tällä hetkellä luokkahuoneessa ja katson presentaatiota. Katselu sinällään on pätevä termi, että paikalliset international busineksen lukijat eivät pääsääntöisesti osaa kahta sanaa englantia, ja muistan Amiga 500 -monitoimitietokoneen 80-luvun hämäristä suoriutuneen paremmin englannin ääntämisestä. Itseasiassa näihin verrattuna se oli aika guru.

Presentaatiot ovat myös jotain tajunnanräjäyttävää. On pomppivaa sydäntä, vaaleanpunaista taustaa, jokaisella powerpointin sivulla jonkinmoinen animaatio ja jokaisen presentaation loppuun on pakko ympätä pari slidea, joissa on vaan hassuja kuvia.

Ihqu.

Entäs sitten kun tälläiseen ryhmään joutuu itse? No minäpä kerron. Piti tehdä siis SWOT-analyysi Wall Martista parin dokkarin pohjalta. Tein sen jo viime viikolla, ja käskin ottaa yhteyttä jos ongelmia. Eilen sitten siinä kymmenen jälkeen illalla (tänään siis presentaatio kasilta aamulla) ottivat yhteyttä ja läiskäsivät minua powerpointilla. En saanut powerpointtia auki, mitä luultavammin sen sisältämien makromörköjen vuoksi, joita lupsakka iBookini ei hyväksynyt. Jäi siis täksi aamuksi sen näkeminen.

Hävetti ihan helvetisti. Jantterit olivat poistaneet koko SWOT-analyysin pointit, jotta saisivat siihen presentaatioon enemmän kuvia. Siis oikeasti. Siellä oli hymynaamaa, kerjäävää koiraa, koiraa joka ampuu itseään ja kaikkea ihan käsittämättömän outoa ja aiheeseen liittymätöntä. Mun parin sivun analyysini oli korvattu kissan kokoisilla kirjaimilla, joilla luki että SWOT. "Juu remeembeer juur presenteissöön jeees. Juu kiip iit hiier jees", kiva siinä sitten ilman minkäänlaisia apuja selittää 5min SWOT-analyysistä, kun seinällä olisi aivan yhtä hyvin voinut olla paistumassa kuva hilleristä. Värillä ei niin väliä. Käytin ensimmäiset 20s viidestä minuutista ryhmän dissaamiseen, mutta eiväthän nämä apinat (ei-rasistinen kommentti, Suomalainen voi olla apina, Ruotsalaiset yleensä ovat apinoita ja nämä thaikut todella ovat apinoita) siitä varmaan mitään ymmärtäneet.

Oli joku kirjallinen testikin tässä, ja paikalliset juttelivat, tekstasivat toisilleen vastauksia ja lunttivat suoraan materiaalista. Opettaja vaan boussasi luokan edessä kahvia hörppien ja aina välillä sihautti ilmoille "Sshhhh", joka oli merkkinä äänen laskemiselle. Pistää aikuisten oikeasti ihmettelemään, että onko näiden tutkinnoilla pätkääkään väliä, kun eivät osaa international-linjalla a) englantia b) olla lunttimatta (omaksuttu asia siis hieman kyseenalaista) c) pitää yksinkertaistakaan presentaatiota.

Luennoitsijat ovat melkein samaa maata. Eräs luennoitsija meni melko läheltä twilight zonea seuraavalla peliliikkeellä: jannu sakotti ensin deadlinestä myöhästymisestä, jonka jälkeen kertoi milloin on deadline. Olenko ainoa, jonka mielestä kuulostaa hieman oudolta? Toinen luennoitsija ei välttämättä jaksa ilmoittaa, jos ei tule luennoille. Kiva ensin herätä seiskalta, tulla kahdella eri bussilla ja kerätä itsensä rappuset ylös, jotta olisi puoli ysi luentosalissa vain huomatakseen sen tyhjäksi. Tilannetta mutkistaa vielä se, että vaikka luokka olisi aamusta tyhjä, niin ei se välttämättä ole loppupäivää. Viime viikolla luennoitsija tuli reilun tunnin myöhässä, eikä pahoittelu kuulu tosiaankaan rouvan tapoihin. Sitä edellisellä viikolla tyyppi ei tullut paikalle ollenkaan. Meille annettiin ohjeet, että pitäisi aina ennen luentoja tarkistaa haluaisiko oppilahkomme kunnioitettu luennoitsija tulla paikalle. Itse tarkistin opintosuunnitelmani (ihan oikeesti sellainen on, nyt siinä on 5 jotain-kurssia, kun on pakko suorittaa 3-jotain kurssia) ja totesin, että kuudesta kurssista voi helposti poistaa yhden. Pitäköön tunkkinsa.

Kiinan opiskelu tosin on kivaa. Ryhmässä neljä tyyppiä opiskelijan lisäksi, ja opettaja, sen lisäksi että on luultavasti minua nuorempi ja äärettömän hottis, aivan äärettömän mukava. Täällä on myös joku kanukki pitämässä business ethicsin kurssia, ja vaikuttaa melko pätevältä kaverilta. Senkin luennoista tekisi helvatan paljon mielenkiintoisemmat, ellei se joutuisi yli puolta ajasta tavaamaan näille lokaaleille, että mitä juuri äskön tarkoitti. Lievällä huvittuneisuudella katsastin kuinka edessä istuva thai-tyttö tarkisti elektronisesta sanakirjastaan, mitä tarkoittaa lontoonkielinen sana "drive". Ei ollut ilmeisesti autourheilun ystävä se.

Lyhykäisesti: jos opiskelemaan haluaa, niin elekää tulko tänne, menee vaan hermot. Kuulin eräältä toiselta vaihtarilta, että muissa Bangkokin lähikouluissa on paljon parempi meisinki, ja luennoitsijatkin melko mukana. Koulupukukin ihan oikeasti rupeaa ahistamaan. Hyvänä puolena koulua on ke-pe, joten harrastuksille, matkailulle ja yleiselle sluibaamiselle jää aikaa.

Fiilistelyn vuoksi vielä kuva viikonlopulta ja Chiang Main pohjoispuolelta. Kateellisille voin mainita, että 250 kuutioisella endurolla on melkoisen vinkeää painaa vuoristossa (mopolla ajelemisesta yleisesti myöhemmin kun koulu korpeaa hieman vähemmän).