Ei kukaan uskois ilman kuvamateriaalia

Eilen ollessamme Muay Thai -reeneissä, tulivat seuran omistaja ja pari valmentajaa höpöttämään jostain tapahtumasta, johon pitäisi osallistua. Molemminpuolisen kielimuurin vuoksi kuitenkin jäi vähän epäselväksi, että mistä ihmeestä on kyse. Lähtöaika, klo 12 ja vaatetustyyli, eli siisti, kävivät kuitenkin ajatuksenvaihdosta selväksi.

Tänään sitten pykäilimme itseämme Muay Thai -insituten tiloihin kahdentoista pintoihin, jossa paljastui, että on jatkokuljetus jonnekin. Puolen tunnin ajomatkan jälkeen olimme jossain Don Muangin selän takana, ja tämä "jonnekin" olikin sitten perusteellisen hieno hotelli, jossa tilaisuuden varaajaksi paljastui "World Muay Thai Institute"... siis wtf?

Samalla kyydillä oli tullut eräs Singaporelainen naaras, joka puhui hyvää englantia. Kysäisin sitten tältä, että mistäköhän tässä on nyt kyse. "You know the reality series The Contender?" "No, never heard." "Yeah. Yeah. In the US version Stallone is hosting it, and this is the Asian version" "You are fucking kidding me." "No. They are publishing the show now"

Ohjelmalehdykkä

Eli olin sitten päätynyt reality -mättösarjan lehdistön julkistustilaisuuteen, jossa ameriikan serkustaan poiketen ei nyrkkeilty, vaan mätettiin Muay Thaita. Paikalla oli ilm. muutama televishoon -kanava, ja kohdalleni osuneesta spotista päätellen sain suurinpiirtein yhtä paljon screentimeä kuin ne lavalla boussanneet jantterit. Kaiken kukkuraksi ohjaajat esittelivät mut ja Pekan ranskalaisina, ja muuten allekirjoittanutta luultiin lehdistön edustajaksi.

Out of this world -olo ei siis ollut kovin kaukaa haettu. Olinhan ranskalaisen lehdistön edustajana televisiosarjan julkistamistilaisuudessa. Onneksi todisteena on raskauttava kuvasarja, joka ei toisaalta vakuuta ketään muita kun itseäni. Tiedänpähän että en vain nähnyt päiväunia.

Minä, toimittaja. Siinä jää Claudius kakkoseksi.