Tänään kävimme Pinky Tailorilla hakemassa pukumme kotiin ja valitsemassa kravatteja asianmukaisiin asusteisiin. Itse ostin kolme kravattia, joista vain kaksi oli Thai-silkkiä, joten se kolmas rupsahti ikään kuin kaupanpäällisenä. Ei niin että niitä osaisin nytkään erottaa toisistaan.
Suosimamme italialainen ravintola ei kuitenkaan ollut vielä auki, joten päräytimme lähimpään etno-kortteliin murkinoimaan. Oli muslimimestaa ties minkämoista, ja ravintolassa, jonka valitsimme, oli ilma sakeana vesipiipun makeasta tuoksusta. Lista oli huikea. En laskenut montako kymmentä sivua erilaisia settejä höystettynä kaikellä sydämestä jugurttiin. Tarjoilija oli kuitenkin "Today's speciaal, mai frend":in puolella, joten annoin tämän uuden ystäväni päättää ruokani puolestani, ja tilasin Lamb Specialin.
Ruoka oli, no, erikoisen näköistä. Riisipeti, jonka reunoilla johonkin dipattuja leivänpaloja, sekä tällä riisipedillä erinäisiä paloja jotain aikaisemmin "Bää"-päästänyttä eläintä. Siinä sitten mäyssyttelin aikani, ja totesin että hyväähän tämä. Kunnes.
Suuni täytti mitä epämiellyttävin pursuava maku. Vaihtoehtoina oli laatata siihen paikkaan tai yksinkertaisesti nielaista. Ottaen huomioon, että nämä miekkalipulliset heebot olivat jotain Boratin ja venäläisen vapaapainijan välimuotoja, valitsin jälkimmäisen. Sen jälkeen hokasin, että näitä palloja oli kaksi. Palloja. Keessejä. Säkkejä. Pusseja. Nutseja. Killuttimia. Kulkusia. Kiveksiä.
Voi muna.
Nyt kun nieluni neitsyys on jo viety, on loppu enää ajan kysymys.
"Aii, juokse sinä hevoseni, juokse, juokse. Takaisin kotiin,
tahdon lämpimään petiin. Hummani hei. Hei. On matkaa takana
paljon ja mä kotiin kaipaan niin. Juokse sinä hevoseni, juokse, juokse.
Takaisin kotiin tahdon lämpimään petiin. Hummani hei. Hei.
On matkaa edessä paljon ja mä kotiin kaipaan niin. "
Soul Captain Band - Matkamiehen laulu
EDIT: Tilannekomiikan loppuhuipennus lienee se, että sain juuri sähköpostiini kutsun nyyttäreihin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti