Näkymät: Vyötiäisiä, jäniksiä, undulaatin näköisiä eläimiä ja valkohäntäpeuria. Todellinen luonnon aarreaitta mikäli eläimistöä haluaa nähdä. Vyötiäinen on kuitenkin muikea panssaroitu rotta-sika.
Sääolosuhteet: voi veljet.
Koko päivä alkoi perin omalaatuisesti. Loppusakki allekirjoittanutta lukuunottamatta oli jäätävässä krapulassa. Olin edellisenä iltana ottanut Vastuullisen Aikuisen roolin ja join vain muutaman, jotta joku voisi ajaa seuraavana päivänä autoa. Kun pihasta oltiin päästy, posottelinkin Trailblazerillamme yhteen putkeen ilman taukoa 550km älyttömän tylsää tietä. Kolme kertaa koko pätkällä jouduin ottamaan vakkarin pois päältä, ja nekin ohitustilanteissa.
Vastuullinen aikuinen
Vastuuttomat aikuisetMelkein heti leiriin päästyämme alkoi sataa. No onneksi teltat olivat jo pystyssä, joten niihin väijymään sateen loppua. Vajaan tunnin päästä tilanne oli ohi, ja iltasoppia keittelemään. Taivaalta alkoikin kuulua jo enteikästä myrinää ja kymmenen sekunnin aikana saattoi helpostikin nähdä toistakymmentä välähdystä.
Tässä kohtaa joukkomme melki valmiit sähkön di:t päättivät suunnata autoon.
Se automaation opiskelija seurasi hyvin äkkiä perästä.
Istuskelimme jonkin aikaa autossa sateen piiskatessa ämerikkäläisiä katteita ja alue käytännössä katsoen tulvi. Myräkkä oli aivan mieletön. Kun radion weather-infossa kerrottiin vielä tornadojen uhasta päätimme suunnata rangerin suosittelemaan suojakohteeseen: vessaan. Vessa olikin sitten joku puoliksi väestönsuoja ja tukevin rakennus mitä tällä maalla olen nähnyt.
Myräkän yhä jatkuessa Pekka ja Heikki kokivat tarpeen pelastaa reppunsa teltoista, joten auto takaisin telttojen lähelle ja kamoja hakemaan. Pojat takaisin kyytiin ja vessalle.
Tässä vaiheessa kuitenkin oli myrsky rauhoittunut jo niin paljon, että ei varmaan viittäkään minuuttia väestönsuojassa vietetty, vaan palattiin telttoihin nukkumaan. Kello oli jotain kymmenen illalla.
Thunderstruck!Yöllä ugosti ja pessimistisyyteni ei osoittautunut aiheettomaksi, kun uusi ukkosrintama pyyhkäisi ylitsemme kello viisi aamuyöstä. Jossain 200m päässä räjähtänyt salama sai poikakööriin melkoisesti vauhtia ja vaikka ravasimme kuinka takaisin autolle, joka ikinen kastui aivan täysin. Autossa märät vaatteet "kuivumaan" (edelleenkin auto haisee märille vaatteille), fleecemakuupussi korville ja unta kalloon.
Damage controlKahdeksalta herätys täysin hapettomaan ja huurustuneeseen autoon. Teltta-alueella vesi oli käynyt yli kymmenessä senttimetrissä ja teltat olivat kuin mutavyöryn jäljiltä. Kamat kasaan ja autoon. TomTomiin määränpääksi New Orleans. Etäisyys 1100km.
Up yours, Texas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti