Surfin' USA

Valmistelut "maailman ympäri kahdeksassa kuukaudessa" -matkan USA-osuudelle alkavat olla viimeisellä maililla. Lentoliput ostettiin jo tammikuussa - 5.5. China Airlinesillä Taipein kautta San Franciscoon, 20 päivää myöhemmin itärannikolta NYCistä Aer Linguksella Dubliniin ja vihdoin 26.5. Ryanairilla NääsCityyn. Vuokra-SUV odottaa Friscossa matkaan lähtöä moottori kuumana ja tänään tilasimme retkeilytarvikkeet Friscossa asuvan suomalaisen ystäväni asunnolle. San Franciscossa mukaan lyöttäytyy vielä kolmas teekkari, joten syvälliseltä analyysiltä Jenkkilän sähkönjakeluinfrastruktuurista ei voitane välttyä.

Suunnitelmana on ajaa mantereen halki reittiä SFO - Los Angeles - Las Vegas - Albaquerque - El Paso - Houston - New Orleans - Atlanta - Cincinnati - Erie - Philadelphia, jättää auto Philiin ja hurauttaa junalla New Yorkiin. Kaupunkiyöpymiset on suunniteltu hotelleihin ja B&B-mestoihin, siirtymätaipaleilla on tarkoitus yöpyä leirintäalueilla.

Matkan varrelle osuvia Nähtävyyksiä en ala luettelamaan, mutta niin Golden Gate Bridge, Grand Canyon kuin Vapaudenpatsas olisi tarkoitus käydä katsastamassa. Tarkempia raportteja siis odotettavissa tien päältä.

Songkran, Super Soaker sponsored event

Viime viikon lopulla oli ensimmäinen pidempi tauko Muay Thain harjoittamisesta. Kohdalle näet osui thaikkujen uusivuosi, eli Songkran. Songkranin idea näin kansanomaisesti ilmaistuna on se, että kolme päivää porukka dokailee hillitysti, hengailee kaduilla ja koittaa kastella litimäräksi tai sotkea laastilla jokaisen ohikulkijan.

Future parkin hämmästyttävät vesipelit

Bossea saattaa olla kymmenenkin pickupin lavalla, vesipistoolit tai ämpärit kädessä ja yrittää sotkea jalankulkijoita. Kaupoissa kassakoneetkin suojataan muoveilla, koska kukaan ei ole paikallisille kertonut, että esim. leipomossa tai vaatekaupassa ei ole korrektia ampua vesipistoolilla / sotkea laastilla. Yllättäviä sotkijoita olivat mm. seuraavat: Kahvilan myyjä, Tescon vartija, vaatekaupan työntekijä ja kämpän siivoaja.

Miten omakohtainen Songkraniin sulautuminen kävi? No paikallisethan oli aivan täpinöissään valkonaamoista, joita oli aiiivan pakko sotkea ja juosta perässä ampuen vesipyssyllä. Eli käytännössä joka kerta kun näinä kolmena päivänä kävi syömässä, oli vaatekerta vaihdettava puhtaaseen / kuivaan.

Sitten kun se saa ruokaa, niin siitä tulee ihan eri ihminen

Homman kyseenalaista ihanuutta (no olihan se hauskaa, mutta kuuntele nyt loppuun) lisäsi se, että vilustuin ensimmäisenä päivänä. Kävelin ensin syömään, jolla matkalla kasteltiin ja laastitettiin, sitten Futureen, jossa kastelu jatkui ja kotimatkalla joku porukka käytti paloletkua, että valkoinen mies saataisiin varmasti märäksi. Siinä sitten pari seuraavaa päivää kuumeessa random vesiruiskuja väistellen.

Oliko kivaa? No olihan se kohtalaisen. Olisi vaan osannut sanoa jotain tyyliin "Nyt pistät sen vesipyssyn pois, perkeleen pygmi" niin olisi ollut varmaan vielä hauskempaa, eikä olisi tarvinnut odottaa hämärän laskeutumista ruokahalujen tydyttämiseksi.

Kelluvat markkinat

Sain sunnuntaina tilaisuuden päästä käymään Ratchaburissa kelluvilla markkinoilla, kun Suomessa asuva thaimaalainen ystäväni päätti tulla käymään lomalla Thaimaassa ja kutsui minut mukaansa. Sopiva tilaisuus pitää muay thai -treeneistä lepopäivä ennen maanantain kurssikoetta.

Otin siis aamulla minivanin keskustaan, josta ystäväni minut kävi poimimassa. Viisi henkeä pickupin kyydissä tarkoitti lievää ahtautta, joten matka ei ollut mukavimmasta päästä, etenkin kun takapenkillä ei ollut sen enempää pää- kuin jalkatilaakaan, penkin pehmeydestä puhumattakaan. Lavalta tietenkin löytyisi tilaa, mutta sen kovuus lyö laudalta jopa auton takapenkin. Thaikkujen tosin näkee usein taittavan matkaa lavalla istuen, jolloin ei ole harvinaista nähdä yli 10 henkeä siellä kököttämässä. Matka ei kuitenkaan tässä tapauksessa ollut onneksi erityisen pitkä, Ratchaburi on noin tunnin ajomatkan päässä Bankkarista.

Matkalla satoi hieman vettä:


Aluksi kävimme vierailemassa alueella asuvien sukulaisten luona ja ottamassa heidät mukaan (onneksi omalla autolla), jonka jälkeen lähdimme merenrannalla sijaitsevaan kalaravintolaan päivälliselle. Pöytä tilattiin normaaliin thaimaalaiseen tapaan täyteen ruokia, joita kaikki sitten kasailivat omille lautasilleen. Ruokana oli kaikkea mahdollista kokonaisista kaloista simpukoihin ja muihin äyriäisiin. Pöytäseurueeseen liittyi myös pari sukulaista lisää.



Kun kaikilla oli mahat täynnä, siirryimme porukalla kelluville markkinoille. Yleensä markkinat aukeavat aamulla ja lopettavat jo päivällä, mutta tänään ne olivat kunkku Rama I:n perustamaa dynastiaa juhlistavan loman takia auki iltaan asti. Kelluva on sangen suhteellinen käsite, tässä tapauksessa se tarkoitti kanavaa, jossa lipui pieniä veneitä myymässä ruokaa, hedelmiä ja matkamuistoja. Enemmän kojuja löytyi perinteiseen tyyliin kovalta kamaralta. Ja paikan päällä mukaan liittyi jälleen pari tuttua lisää. Jos joku ei ole vielä arvannut, niin thaimaalaisten mielestä enemmän porukkaa == enemmän hauskaa.




Illan lopuksi koko lauma lähti vielä veneajelulle kanavaa pitkin bongailemaan tulikärpäsiä, joista alue on kuuluisa. Ötökät kiiluivat kanavaa vierustavissa puissa kuin maanpäällinen tähtitaivas. Tunnin ajelun loppupuolella silmissä tosin alkoivat jo vilkkua sängynkuvat. Risteilyn jälkeen porukka hajaantui kohti kotejansa. Itse jouduin vielä ajelemaan Bangkokista takaisin Rangsitiin minivanilla. Markkinavisiittiin meni siis koko päivä, mutta oli mukavaa päästä välillä pois Rangsitista käymään muuallakin.

Lisää kuvia kuvablogista.